Käytiin eilen naapurin rouvan kanssa melkein parin tunnin reipas kävelylenkki. Vauhtikin oli rivakampi kuin mulla yksinään, kun ei tarvinnut taluttaa kuin yhtä koiraa.

Oon ennenkin kiinnittänyt huomiota yhtäkkiä alkavaan taipumukseen rähistä autoille, pyörille ja toisille koirille. Yleensä lenkit menee kuonoa aukomatta, mutta eilen piti taas loppumatkasta rääkyä kaikille epäilyttäville ja nopeille.

Eilen vasta tajusin, että se taipumus alkaa heti, kun Sakke uuvahtaa. Ilmeisesti vauhti ja matka oli sille liikaa, kun viimeiset 15 minuuttia meni taas hervottomaan kiuhumiseen. Lopettaa kyllä, kun otan nokasta kiinni ja sanon hyyyvin raaaaaaaauhallisesti "rauhoitu!". Kierrokset laskee, mutta seuraavan liian läheltä ajavan pyörän, mopon tai auton kohdalla ne taas nousee. Ilmeisesti sillä ei väsyneenä pysy palikat paikallaan vaan rupee vuotamaan.

No reippasti kävi kuitenkin askeleet melkein 2 tuntia ja rivakkaa tahtia. Jotain lihaksen kaltaista kudostakin on ruotoon tarttunut, kun viime talvinen mantteli ei enää mahdu päälle. Paino ei ole noussut vaan vähän jopa laskenut. Onneksi ystäväni jo lupasi, että saan käydä niillä hurruuttamassa koiralle uuden takin.