Koko eilisilta oli yhtä murinaa ja urinaa. Kaikesta mökin ympärillä tapahtuneesta liikkeestä piti urista. Päätä käänsin, niin tyhjän murina alkoi. Samoin, jos kissa kattoi edes kohti, sillekin piti rähistä.

Ensin ajattelin, että Sakke on jotain kohti kipee. No ihan iloinen ja pöljä itensä se ulkona oli. Samoin aamulla rähisi sisällä, mutta ulkona oli taas onnellinen poika.

Äsken töistä tullessa keksin, että sitä leijonaansa se taas puolustaa. Sitä minä en kyllä ymmärrä, miten se on sen takaisin saanut. Ärinä loppui välittömästi, kun otin leijonan pois lopullisesti. Jos pitää sen kanssa rähistä ja äristä, sellasta karvakasaa tässä talossa ei katella. Leijona hylkäsi urisevan pojan.

Liekkö ihana morsian sekoittanut pään ja saanut aikaan jonkun valeraskauden :D