Selvästi kaikki fyysisillä pakotteilla uhkaaminen saa aikaan murinan ja hampaiden louskutuksen. Sitähän minä en tiedä, enkä onneksi saakaan tietää, mitä fyysisillä otteilla on yritetty opettaa. Selvästi niitä on jossain vaiheessa koiraan yritetty käyttää, kun pelkät patakinttaat saa aikaan hirveen ärinän ja puolustuskannan. Normaalit laskettelurukkaset taas ei aiheuta samaa reaktiota ollenkaan ja niitä on hyvä käyttää edelleen korvatippojen annossa ja kynsien leikkuussa. Eipähän pääse luulemaan, että puremalla jotain saavuttaa.

Kissan jahtaus jatkuu edelleen, enkä nyt oikein osaa sitä enää määritellä uhitteluksi tai saalisvietiksi. Ne nukkuu vierekkäin ja välit on hyvät, kun kissa ei juurikaan liiku -> saalisvietti. Sakke ei kuitenkaan koskaan ole edes yrittänyt toisen kissan perään, joka on täysin alfa-narttu eläinporukassa -> uhittelu. Sakke jahtaa ja rähisee toiselle kissalle, ei kiinni saadessaan tee mitään. Jos kissa on mun sylissä, haistelee. Mutta mä en siedä sitä rähinää kämpässäni. Kaikki muu tyhjän rähjääminen on suunnilleen kitketty, paitsi kissalle räyhääminen. Reppana kissa ei koskaan lyö kynsillä, kun jo pentuna tottui painimaan Pöksyn kanssa.

Niillä on varmaan johtajuustaisto menossa kissan kanssa, mutta kissa-reppana ei sellaselle uhraa yhtään aivosolua. Se tekee, mitä huvittaa ja ei ymmärrä ollenkaan mitään laumajuttuja. Molempien asenne ylläpitoon on tunnuslause "jokaisella kissalla on hyvä orja!"

Joidenkin mielestä on väkivaltaa leikata koiran kynnet vastoin tahtoaan. Minusta se on eläinsuojelua. Eli meillä jatkossakin suoritetaan pakottamalla eläimen hyvinvoinnille tarpeellisia tehtäviä. Meillä myös madotetaan kissat, tykkäsipä ne ajatuksesta tai eivät. Sitä voi kutsua halutessaan väkivallaksi. Osoitteen eläinsuojelun kutsumiseksi saa sähköpostilla. Meillä ei edelleenkään ole mitään salattavaa.