Ei olla tehny niin kerrassaan mitään. Sohvalla maattu koko sakki. Tai minä en ole maannut, kun en meinaa itse sekaan sopia. Pöksy makaa aika härskisti päällä, jos ei muuten mahdu. Sakke antaa sen rymytä. Herra on kirjaimellisesti varsinainen kiipijä. Toisessa päässä sohvaa tuli ahdasta, joten kipaisi selkänojaa myöten väljemmille vesille.

Olin menossa koirakoulun treeneihin tänään. Onneksi vilkaisin netistä ja huomasin, että ne jatkuukin vasta ens kuun lopussa. Oishan me voitu tietty mennä keskenäänkin, mutta laiskotti niin kauheesti. Kennelkerhon treenitkin on jatkossa sunnuntaisin. Kyllähän mä tietysti kerkeen ajaa kaupungista kotiin ja käydä vaihtamassa koiran, mutta jaksanko mä enää itse motivoitua toiseen treeniin.

Agility alkaa varmaan jossain vaiheessa keväällä. Sakella olis mahdollisuus jopa päästä ryhmiin minimaalisella harjoittelulla. Paikallamakuu pitää harjoitella, mutta muut testissä vaadittavat asiat se osaa jo. Ihmeitä siinä ei edes vaadita. Pöksyn suurin ongelma on täydellinen riehaantuminen kentällä. Pienessä ryhmässä se osaa luoksetulon ja keskittyy, isommassa vetää sellaisilla kierroksilla, ettei tule mistään mitään. No en mä kahden kanssa pysty kuitenkaan treenaamaan ja täysin penikkahan tuo on muutenkin. Sakke vois olla helposti motivoitavissa agilityyn, mutta kovin kummoisia tavoitteita ei tollasen köpöttelijän kanssa kannata tavoitella. Melkoinen ihme saa tapahtua, jos se jostain vauhtia löytää. No on ohjaajallakin niin paljon ylipainoa, ettei homma koiran köpöttelyyn kaadu :D

Päivällä tarjosin lounaaksi raakaa porsasta. Pöksy tykkää kuin hullu polkasta, Sakke oli vähän ihmeissään. En jäänyt kattomaan, söikö se vai eikö. Sakke syö ruokansa vessassa ja Pöksy olohuoneessa ihan vaan siksi, että mä nään, mitä Pöksy tekee. Sakke lähti kupiltaan, mutta en usko Pöksynkään ehtineen niin nopeesti kahta kuppia tyhjentää. Eli kai se ruokansa sitten söi.