Tänään ohjelmassa oli rengas, puomi ja sellanen hässäkkä, jossa oli keppien jälkeen aita ja putki.

Rengas oli taas pelottava. Harjoiteltiin ensin irtorenkaalla ja siitä läpi meneminen tuntui taas kauhean pelottavalta. Kyllä se siitä sitten lähti sujumaan. Varsinainen rengas oli minikorkeudessa ja tuntui hurjan korkealta. Kyllähän siitäkin läpi tultiin, kun kiertämään ei päässyt ja alla oli aidan rimat tukkeena.

Puomikin alkoi sujua rauhallisesti. Tänään jopa onnistuin istuttamaan alastulokontaktille tassut hiekassa ja perse laudalla. Ehkei se ihan toivoton tehtävä olekaan.

Kepit ei oikein suju. Mä en oikein tiedä, mikä niissä eniten mättää. Täytyy seuraavalla kerralla pyytää ohjaaja katsomaan lähempää ja tarkemmin. Mä sählään varmaan ite jollain kummalla manooverillä. Keppejä täytyy harjoitella suksisauvoilla pihalla, ehkä niistä joskus jotain tulee. Niitähän tässä talossa riittää useempikin pari.

Aita meni perään hienosti. Putkessa kipittäminen ei ois voinut vähempää taas kiinnostaa. Kyllähän se sinne meni, mutta kääntyi takaisin. Pienen ja kevyen koiran kanssa on vähän hankala kannustaa ja kehua, kun ei tiedä, onko se siellä putkessa ja liikkuuko se siellä. Kankaasta ei juurikaan kuulu ääntä tai näy mitään liikettä.

Sakke oli jotenkin säikky. Kaikki yllättävät äänet ja kolahdukset sai sen säpsähtämään. Reippaasti se teki ja yritti, mutta vähän outoa käytöstä. Ei se ole tänään mitään säikähtänyt, eikä kentälläkään koskaan pelästynyt.

Siellä oli ihana karjismummeli. Ei uskois siitä koirasta, että on jo toisella kymmenellä. Sitäkään ei vissiin huvittanut hyppiä. Kiersi esteen muutamaan otteeseen ja sitten päätti, että hypätään nyt ja vissiin yritti putken yli törmäten putkeen.

Paula, mä laitan sulle mailia kunhan saan aikaiseksi.