Pidin koko eläintarhasta vapaaillan ja suuntasin Laukaaseen katsomaan Agilityn möllikisoja paikallisten koiraharrastajien kanssa. Kisat järjestettiin silmänsä loukanneen koiran hyväksi, jotta edes osa leikkauskuluista tulisi katettua. Ihailtavaa yhteishenkeä seuraväeltä.

Minäkin tahdon agilityyn nyt heti paikalla. Kattominenkin oli hauskaa, mutta heti pitäis päästä opettelemaan. Tuleva ohjaajamme sanoikin mainiosti, että agility on niin kivaa, että täysin epäonnistuneenkin suorituksen jälkeen naurattaa.

Yritin ettiä kaavoja treeniliiviin, mutta jostain syystä internetin ihmeellisestä maailmasta ei löytynyt. Joku sellanen olis kätevä, ettei aina ole toppatakin taskut täynnä sekalaista törkyä. Kaupassa käteen sattuu namipussi ja nameja ettiessä paskapussit, sytkäri ja auton avaimet. Jostain amerikkalaiselta sivuilta varmaan löytyis kaavat, mutten tiedä, mitä se olis englanniksi.