Vettä tulee kuin esterin perseestä ja mä en löydä sadekamppeita. Loisto juttu ja motivaatio on todella kohdallaan. Vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on pähkinät hukassa.

Kyllä me mennään kuitenkin, vaikkei ehkä pitäis. Yleensä valmiiksi tympääntyminen ei mitään hyvää lupaa, mutta tää on kuitenkin viimeisiä kertoja. Loman ajalta jäi muutama kerta välistä ja seuraavan kerran päästään ylipäänsä treeneihin joskus hamaassa tulevaisuudessa. Mulla ei oo aavistustakaan, missä ja millon me päästään jollekin jatkokurssin tapaiselle.

Vaihtoehdot on joko tämän seuran järjestämä jatkokurssi, jos sellaista järjestyy ja jos meille sinne paikkaa löytyy, JAT, LAUKA tai K-S Kennelkerho. Mieluiten jatkettais nykyisessä. Jatin tai Laukan treeneihin me ei päästä, kun niissä on hallittavuuskoe ja niitä järjestetään joskus hamaassa tulevaisuudessa. Kokeen läpäisseetkään kaikki ei mahdu ryhmiin ja jonossa on jo ennestään porukkaa. Kennelkerhon treeneihin voi osallistua kaikki, mutta mä en ole vakuuttunut opetuksen tasosta ja porukkaakin siellä on oletettavasti todella paljon.

Itsenäiseen harjoitteluun meistä ei ole kuin yksittäisiä esteitä tekemään. Toistoja nekin vaatii, mutta ei mulle mikään seura luovuta kopin avainta. Omia esteitä olis mökillä, mutta sinne on se melkein 400 kilsaa matkaa. Aika näyttää, löytyykö meille paikkaa mistään.