Sain neuvoteltua Sakelle paikan penturyhmään koulutuksissa ainakin ens alkuun. Varsinaisessa alkeisryhmässä pitäisi osata jo asioita, joita Sakke ei todellakaan osaa esim. paikallaanmakuu (edes sekunteja, mahakarvojen käyttämistä maassa ei lasketa). Eli päästään pentujen mukana aloittamaan ihan alkeista. Kyllähän tuo temppuna osaa istua, maata ja ottaa kontaktia, mutta kärsivällisyyttä ei ole yhtään.

Istuu paikallaan parin käskyn ja istumaan palautuksen jälkeen ruokaansa odottaen, mutta hätäistä touhua aina kaikki. Kauhea vimma päällä, kun jotain teettää. Ihan kuin kaikki syötävä loppuisi tästä maailmasta sillä 3 sekuntin ajalla, kun hänen pitää istua paikallaan VINKUMATTA.

Sunnuntaina on eka kerta. Namilla tuon motivoiminen on erittäin helppoa, kun vaan sitä malttia joskus löytyis. Penturyhmän asiat oisin toki voinut itekin opettaa ennen koulutuksia, mutta aika loppuu kesken ihan täysin. Mielelläni ite kuitenkin menen ryhmiin opettelemaan kouluttamista enemmän. Siellä voi kokeneemmat kitkee pois mun omia maneereita, joita tiedän olevan ja ohjata mua.

Toisaalta tuntuu pöljältä ensin sanoa, että vähällä harjoittelulla selviää agin "pääsykokeesta" ja sitten anoa koiralle lupaa penturyhmään. Pääsykokeen suurin osuus on luoksetulo ja remmissä kulkeminen. Ne on loistavalla tolalla. Tänäänkään ei ois voinut vähempää kiinnostaa naapurin uros. Me mennään, eikä meinata. Paikallaanmakuuta ei ole harjoiteltu yhtään, joten sitä pitää treenata. Kontakti namiin on oikein hyvä myöskin :D

Pöksy ei koskaan ole oppinut koirakoulussa yhtään mitään. Minä olen sitäkin enemmän. Koirakin vähitellen jotain ensin olohuoneen lattialla ja sitten ulkona.