Käytin aamulla elukat pihalla ja menin suihkuun. Kesken suihkun kuulin oven takaa tukahdettua haukkumista ja epämääräistä kolinaa. Kesken suihkun lähdin komentamaan hiljaiseksi, olipa asia mikä tahansa. Haukkuminen loppui ennenkuin kerkesin suihkusta ulos.

Jostain kuului kauhea läähätys ja ei mitään muuta. Näin pienessä kämpässä äänen paikallistamiseen ei mene kuin sekunti, joka tuntui kyllä tunnilta. Hoitokoira oli keittiössä pää ruisleipä pussissa. Olin ihan varma, että se kuolee siihen, kun nykäisin pussin pois päästä. Läähätti aivan paniikissa ja ei noussut sillä sekuntilla ylös.

Oikeasti se ei ollut siihen tukehtumassa. Tarkempi pussin tutkiminen ja muistikuvien kaivelu tuotti tulokseksi pään pussissa, mutta nenä oli pussin pohjassa olevasta reiästä ulkona. Alaleuka oli pussissa ja pussi juuttunut alahampaisiin.

Nopeesti se siitä tokeni, eikä mitenkään onneksi vahingoittunut.  Mitään traumojakaan ei jäänyt, kun samaa pussia metästi vielä roskiksestakin.  En viittinyt omistajaa asialla huolestuttaa aamulla. Iltapäivällä kerroin tapaturmasta. Sitä sattuu ja koira ei onneksi saa mitään traumoja. Joskus on vastaavaa sattunut kotonakin.

Äksidentti tuskin oli koiran oma vika. Sillon kyllä tuntui, että mä olen maailman paskin koiranhoitaja ja koirakin yrittää itsemurhaa. Jos koira olis ite pussin varastanut, sillä oli ollut mahdollisuus siihen jo 2 yönä ja yhtenä päivänä. Varmasti kissa on sen aamulla pudottanut ja tilaisuus on tehnyt varkaan. Ei ole ensimmäinen kerta, kun melkein tyhjä leipäpussi on saanut kyytiä.