Uudet uhrit on tilattu tämän viikon kosketteluharjoituksiin ja herkkurinkiin. Luultavasti taas keskiviikkona mennään tutustumaan uusiin ihmisiin.

Torstaina Pöksyllä on treffit uuden koirakaverin kanssa ja pääsee kunnolla irrottelemaan. Saketti ei oikein viitti riekkua. Lähtee kyllä perään, kun vähän ärsyttää, mutta ei se Pöksylle pärjää.

Sunnuntaina mennään kentälle. Nyt mulla on tarkat ajo-ohjeet ja puhelinnumero, jos ei siltikään löydetä.

Viime viikolla saatiin taas hyviä neuvoja Saken kanssa opetteluun. Yhden paikallisista koiraseuroista pj ja kouluttaja oli kosketteluharjoituksissa ja se neuvoi kaikkia kädestä pitäen, miten arkaa, yli-innokasta jne. koiraa kannattaa lähestyä. Siitä oli tosi iso apu. Kyllähän mä ne asiat jo ennestään tiesin, mutta hommaan tulee aina lisää rotia, kun joku fiksumpi ottaa ohjat käsiinsä ja näyttää esimerkkiä. Ekalla kerralla Sakke räyhäsi ja räyhäsi, mutta rauhoittui ja olikin kaveria, kun rähinään ei mitenkään reagoitu. Se lisää muiden paikalla olevien luottamusta, ettei peräänny tai reagoi mitenkään. Koira ite saa perääntyä niin kauas kuin remmiä riittää ja riittäähän sitä. Huomasi noissakin, että se on tyhjänpäiväistä uhoamista. Jos se oikeesti pelkäis, se lähtis ite kauemmaksi. Mutta rähisee vaan mun kinttujen takaa vähän aikaa.

Viikonloppu meneekin sitten kissanäyttelyä kasatessa, turistina ja purkaessa.

Saketin pitää näköjään murista jokaiselle uudelle äänelle kerran. Seuraavalla kerralla se ei ole enää mielenkiintoinen. Tänään oli vuorossa jäätelöauto. Täytyy myöntää, että olisin minäkin koirana vähän louskuttanut. On se niin ärsyttävä ääni.

Nyt on Sakke juossut irti kaikki ulkoilut, jos ei ole naapurin piskiä pihalla. Harvoin se nykyään on edes kotona. Valoisan aikaan Pöksy saa antaa sille vauhtia. Pimeessä en päästä Pöksyä irti, kun en luota tippaakaan siihen, että se tulee kutsuttaessa, jos näkee jonkun ihastuttavan ihmisen tai koiran. Yleensä tulee, mutta pimeellä en ota sitä riskiä, etten näe ohikulkijoita tai niiden koiria. Sakke tulee varmasti.

Metässä olen vähentänyt palkkaamista luoksetulosta. Toverit keksi äkkiä, että kannatta pyöriä kantapäillä niin saattaa jotain saadakin. Kerjäläisille meillä ei anneta mitään. Kutsusta tullessa saa herkkua ja sitäkin vasta kun perse on hangessa ja pysyy siinä päälle hypimättä. Namien vähentämisen jälkeen Sakkekin on kipittänyt enemmän. Juoksee pitempiä pyrähdyksiä Pöksyn perässä, kun ei tarvii kytätä taskua koko ajan. Pöksykin haastaa enemmän ja pitempään, kun ei tarvii kyylätä, josko jotain pitäis tulla hakemaan.