2019-11-12T09:19:16+02:00 Blog Integration Feed Generator https://pulmakoira.vuodatus.net/ pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Kaikki entiset kirjoitukset (tosin ilman kommentteja) löytyy myös uudesta blogista. Blogilistan käyttäjien ei tarvitse tehdä mitään. Vaihdan osoitteen listalle.
]]>

2008-10-06T13:51:00+03:00 2019-11-12T09:10:38+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/10/olemme-muuttaneet pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Lehdistötiedote

]]>

2008-10-06T10:19:00+03:00 2019-11-12T09:10:47+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/10/vuodatus-net-siirtyy-alma-medialle pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Tänään oltiin taas shelttikakaran kanssa fifilenkillä. Pöksy ja kakara kirmailivat pitkin Laajavuoren metsiä. Kummasti ne vaan jaksaa riehua, vaikka reitti ilmeisesti melkein laskettelurinteiden päälle nouseekin. Sakkekin köpötteli perässä reippaasti. Riekkumiseen se ei osallistunut.

Lenkin jälkeen harjoiteltiin vähän keppejä kujana. Ehkäpä ne kepit joskus opitaan, kun vaan jaksais treenata.
]]>

2008-10-05T19:49:00+03:00 2019-11-12T09:10:52+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/10/raparallia-ja-fifilenkkia pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Alku ei ollut oikein lupaava. Koira teki kaikkea muuta kuin esteitä. Ensimmäisen kerran sille piti ihan oikeasti huutaa hallissa, kun lähti vaeltelemaan omia aikojaan.

Rengas ei kaikesta treenistä huolimatta ole aina rengas vaan vaihtelevasti kiinnikkeiden yli. Keinua tehtiin muutaman kerran erillisenä. Sakke ei pelkää laskevaa keinua, mutta säikähtää kolahdusta. Keinun jälkeen oli 2 rinnakkaista aitaa ja u-putki välissä. Se putki se putki. Taas kerran. Menee putkeen ja kääntyy takaisin. Ilmeisesti tulee uskon puut, että mä häviän sillä aikaa, kun kipittää putkessa. Putki alkoi kiinnostaa, kun tehtiin pelkkää putkea vuoroa odotellessa.

Keppejä me ei osata vieläkään. Ei kyllä olla moneen kuukauteen tehtykään. Tauko on selvästi tehnyt hyvää ja kepit ei ole enää niin vastenmieliset.

Toinen rata oli u:n muotoinen. Ensin suoraan A, aita, aita, u-putkeen ja toista laitaa takaisin, aita, rengas ja pussi. Ja vauhdittomaksi korkeushypyksihän se taas meni, kun olisi pitänyt täysillä tulla. Vauhtia vaan ei ole. Mä en juurikaan juokse ja koira jää metritolkulla ja ensimmäisen aidan jälkeen. No hieno putkeen meno kuitenkin, kun sinne asti päästiin. Sitten se sählääminen alkoikin.

Toisella laidalla koira taas jäi ensimmäisillä metreillä ja mä käännyn kattomaan. Sillon loppuu suoran tekeminen ja koira tulee luokse. Heti meni paremmin, kun maltoin olla kiemurtelematta, tosin vain esteen verran. Renkaalla jo vääntelin itteäni ja sieltähän se taas kinttuihin kipaisi. No selvispä ainakin yksi asia, mitä mä teen tahattomasti. Rintamasuunta pitäisi olla menosuuntaan, eikä vaihtelevasti minne milloinkin.

Odottaessa tehtiin myös keinua vauvakeinulla, joka oli 20 senttisessä jalassa. Annoin kolista ja eihän toi mitään hirveetä slaagia saanut. Säpsähti vähän, mutta makkara auttoi siihen vaivaan. Sitä se ei vielä hoksannut, ettei voi porhaltaa loppuun asti vaan pitää pysähtyä odottamaan laskeutumista. Kaippa toi joskus hoksaa, että pitää pysähtyä ja se laskee joka kerta.

Mä tiedän, että toi koira osaa juostaa lujaakin. Kun se vauhti löytyisi muuallakin kuin Pöksyn kanssa riehuessa ja rymytessä.

Ai niin. Sakke söi ihan oikean luun. Ostin Pöksylle pieniä ydinluita, jos edes ne kelpaisi nirppanokan hampaiden väliin. Sakelle ei ole raakaliha koskaan oikein maistunut. Sulatettu luu putosi tiskipöydältä ja hyvä, kun lattiaa hipaisi ja koira ja luu oli kadonnut keittiöstä. En jaksanut hakee takaisin. Syököön, jos kerran maistuu. Empä olis uskonut, että Sakke ydinluuhun hampaitaan upottaa. Eikä siinä kyllä aikaa mennyt yhtään enempää kuin dentastickin kanssa. Niitäkin sorruin ostamaan tukkupaketin tilipäivänä.

Kangastakin olis uusien mantteleiden tekemiseen, mutta ei oo konetta :(
]]>

2008-10-02T23:25:00+03:00 2019-11-12T09:10:55+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/10/vauhditonta-korkeushyppya pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Ei me muuta tehtykään kuin muisteltiin sivulle tuloa ja eteen loppuasentoa. Sivulle tulossa kiertyy ihan liikaa sivulle. No pääasia, että yrittää. Oli joukossa jokunen kelvollinenkin suoritus. Eteen tulossa suurin ongelma on aina ollut jääminen liian kauas. Tänään ei ollut kaus jäämisestä tietoakaan. Pikemminkin pyrki kenkien päälle. Motivaatio tarpeeksi lähelle tulemiseen löytyi, kun muistin, mitä se tahtoo eniten maailmassa. No tietysti nuolla mun naamaa! Naama oli aika limainen, kun muutaman onnistuneen suorituksen jälkein annoin sen lupsuttaa.
]]>

2008-09-27T18:17:00+03:00 2019-11-12T09:10:57+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/09/poksylaisen-alkeita pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Putkeen meno on edelleen ongelma, pitää käskeä kahdesti. Mutta kun tajuaa sinne mennä, ulos tullaan sitten täysiä! Se täysiä ei tässä tapauksessa ole mikään hurja vauhti.

Mutta se varsinainen ylpeyden aihe. Aidat ja niiden kiertely ja kaartelu. Mä en tiedä, mistä toi koira on vahingossa oppinut hyppäämään siltä puolelta, mistä mä haluan sen hypätä. Ohjatahan mä en osaa tippaakaan, mutta silti se kiertää ja hyppää, kun käsketään hypätä.

Toinen ikuisuusongelma on irtoaminen. Jos mä en ole menossa aidan taakse, koirakin pysähtyy. Kyllä se hyppää, kun käskee hypätä. Mutta sitä se ei tee, että käskisin hypätä ja se hyppäis jäämättä odottamaan mua. Se myös pysähtyy, jos mä ite jarrutan. No ehkä tollanen hidas ohjausta koko ajan seuraava otus on kuitenkin helppo tämmöselle aloittelijalle.
]]>

2008-09-25T22:09:00+03:00 2019-11-12T09:11:01+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/09/taas-agia-1 pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

2008-09-24T17:31:00+03:00 2019-11-12T09:11:05+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/09/joutavaa-volinaa pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Eihän nämä sankarit mitään sienestyksestä ymmärrä, kunhan päästelivät ylimääräisiä höyryjä ja pörhelsivät mukana. Noitten kanssa on kiva rypeä metsässä, kun ne ei lähde mihinkään. Ei ne nyt sentään pohkeessä kiinni nysvää, mutta mukana tulevat huutelematta tai tarkistelematta, missä ne kulkee. Eikäpä pieniä mustia juuri varvikosta ja ryteiköstä erota.

Pöksy särki aamulla hihnansa. No olihan se jo vanha kissavainaan perintöremmi, jonka pistoolilukko meni rikki. Irtihän tuo tietysti pääsi, mutta aamulla ei pihalla ollut liikettä tai muutakaan mielenkiintoista. Kiltisti tuli luokse ensimmäisellä kutsulla ja otin Sakelta sille hihnan. Mä en luota tippaakaan, etteikö Pöksy lähtisi naapureiden tai niiden koirien perään. Ja eihän ne raski sitä ajaa helvettiin, lässyttävät vaan.


]]>

2008-09-20T18:19:00+03:00 2019-11-12T09:11:09+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/09/sienikoirina pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Ensimmäisellä kerralla ei muuta tehty kuin kontaktiharjoituksia. Se me osataan. Se on ainut asia, jota Pöksyn kanssa on koskaan varsinaisesti treenattu. Positiivinen yllätys oli, että se oikeasti pystyy keskittymään, vaikka paikalla oli muitakin koiria. Tästä on hyvä jatkaa. Se on myös motivoitunut, eikä sitä tarvii houkutella. Kovin välkky se ei kyllä ole, mikä voi muodostua vielä jossain vaiheessa ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.
]]>

2008-09-19T20:42:00+03:00 2019-11-12T09:11:11+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/09/poksy-koirakoulussa pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/

Oon ennenkin kiinnittänyt huomiota yhtäkkiä alkavaan taipumukseen rähistä autoille, pyörille ja toisille koirille. Yleensä lenkit menee kuonoa aukomatta, mutta eilen piti taas loppumatkasta rääkyä kaikille epäilyttäville ja nopeille.

Eilen vasta tajusin, että se taipumus alkaa heti, kun Sakke uuvahtaa. Ilmeisesti vauhti ja matka oli sille liikaa, kun viimeiset 15 minuuttia meni taas hervottomaan kiuhumiseen. Lopettaa kyllä, kun otan nokasta kiinni ja sanon hyyyvin raaaaaaaauhallisesti "rauhoitu!". Kierrokset laskee, mutta seuraavan liian läheltä ajavan pyörän, mopon tai auton kohdalla ne taas nousee. Ilmeisesti sillä ei väsyneenä pysy palikat paikallaan vaan rupee vuotamaan.

No reippasti kävi kuitenkin askeleet melkein 2 tuntia ja rivakkaa tahtia. Jotain lihaksen kaltaista kudostakin on ruotoon tarttunut, kun viime talvinen mantteli ei enää mahdu päälle. Paino ei ole noussut vaan vähän jopa laskenut. Onneksi ystäväni jo lupasi, että saan käydä niillä hurruuttamassa koiralle uuden takin.
]]>

2008-09-18T15:32:00+03:00 2019-11-12T09:11:14+02:00 https://pulmakoira.vuodatus.net/lue/2008/09/remmirahjaysta pulmakoira https://pulmakoira.vuodatus.net/